silmät kii katsotaan, pystyykö tuuleen nojaamaan

Mä en oo jaksannu kirjottaa tänne mitää, ehkä kirjotan ihan pikkusen. Mä voisin alottaa siitä, että mä menin viime lauantaina ekaa kertaa sille saksalaiselle kirkolle ekaan riparikokoontumiseen. mä en tuu todellakaan viihtymään siellä, se on täynnä persoonattomia ihmisiä. tietty ne kaikki puhuu saksaa, enkä kestä sitä kieltä, en ollenkaan. en tunne sielt ketää, ja se yks muijakin tuli puhuu mulle, mut mä katoin sitä vihasena, mutten vielä käskeny pitää turpaansa kii.

tää tapahtu siis lauantaina, sitten sunnuntai on totaalisen mustan peitossa, samoin maanantai ja tiistai. taisiis, en muista kunnolla, ainakin mulla ja essillä meni välit poikki, mut se on mulle ihan sama.

torstaina meilla oli hasasen tunti vikana. me vedettiin sen tunnettua jumppaa, joka oli pelkkää kidutusta, mutta, me vedettii saksipotkuja, ja mua rupes naurattaa kotimatkalla, ku kelailin et jos vaikka Olli Herman pitäis mulle niitä liikkatunteja, se olis niissä saksipotkuissa mestari, ja hasanen menis ihan kalpeeks, ku se näkis ne, voisinpahan vaikka kysellä jos tulis mun seuraks sinne tunneille, ilman paitaa ja hiukset ponnarilla.

tänään mä otin uuden kuvan, ja jonkun wnb taidekuvan. sitä toista kuvaa, siis omakuvaa en tänne laita, mut ehkä sen toisen ? mä meen kohta ulos keinumaan, se on niin rauhottavaa, ja rakastan olla ulkona syksyllä. mun pitäs oikeesti siivoo huone, mut vitut siitä. huomenna sitte turkuun ja nään matun sekä santerin, tuskin maltan oottaa !